Olemme syksyn aikana saaneet huolestuttavia tietoja jäsenyrityksistämme siitä, että veroilmoituksella haettu T&K-verokannustin on hylätty verotoimistojen linjauksilla.
Yritykset ovat saaneet runsaasti hallinnollista taakkaa lisääviä selvityspyyntöjä, ja selvitysten jälkeenkin verotuspäätöksellä on linjattu, ettei kuvattu T&K-toiminta ole T&K-toimintaa vaan yrityksen normaalia liiketoimintaa.
Kaavamainen veronkorotus tulisi poistaa tulkintakysymyksissä
Lopputuloksena on monissa tapauksissa ollut, että pyydetty verohyvitys on lisätty verotettavaan tulokseen ja päälle vielä sanktiona kahden prosentin kaavamainen veronkorotus.
Eli jos yrityksen T&K-kulut ovat olleet 200 000 euroa (T&K-lisävähennys 100 000 euroa), tämä summa on lisätty verotettavaan tulokseen (lisää veroa maksettavaksi 20 000 euroa). Tästä lisätystä 100 000 eurosta on laskettu vielä kaavamainen kahden prosentin veronkorotus eli 2 000 euroa. Summa ei ole valtava, mutta sen symbolinen viesti on. Päätöksessä on lukenut, että yritys on antanut ”virheellisiä tietoja”, vaikka veronkorotus on annettu automaattisesti, kun veroilmoituksen tietoja on muutettu verotuspäätöksellä.
Verohallinnon tulisi tässä käyttää sille laissa annettua harkintavaltaa ja jättää tulkinnallisessa kysymyksessä veronkorotus kokonaan määräämättä.
T&K-kannustimen pitäisi kannustaa investointeihin
T&K-verokannustimen tarkoituksena on kannustaa yrityksiä lisäämään T&K-toimintaansa. Ilahduttavan moni yritys on näin tehnytkin. Kiitokseksi tärkeistä investoinneista on nyt monelle jäänyt käteen lisätyö perinpohjaisen lisäselvityksen laatimisesta, korkeampi vero, veronkorotus ja syytös virheellisestä toiminnasta.
Kannustimelle oli laaja parlamentaarinen kannatus, laki vahvistettiin jo edellisen hallituksen kaudella ja sitä tuetaan vahvasti myös nykyisen hallituksen piiristä. Poliitikot ja yritykset luottivat, että tällä edistetään kasvua. Nyt törmätäänkin tulkintakysymysten tiilimuuriin, eikä työkalu toimi.
Minkä pitää muuttua?
T&K-verokannustimen hakemisessa on varmasti ollut haasteita myös yritysten puolelta. Malli on uusi ja T&K-toiminnan määrittely vaikeaa. Seuraavilla toimenpiteillä kannustimesta saataisiin toimivampi:
Verohallinnon tulisi antaa laajempaa neuvontaa yrityksille.
Verohallinnon tulisi tulkita T&K-toiminnan määritelmää laajasti, kuten lakiin on kirjattu.
Sellaiseen toiminnan, jonka Business Finland ja ELY-keskukset ovat aiempina vuosina tulkinneet tukeen oikeuttavaksi T&K-toiminnaksi, tulee olla myös T&K-verokannustimen tulkinnassa T&K-toimintaa. Viranomaisilla ei voi olla toisistaan eriäviä määritelmiä.
Verohallinnon tulisi käydä jo annetut veropäätökset uudelleen läpi ja pyytää tarvittaessa Business Finlandilta tai ELY-keskukselta tulkinta-apua.
Verohallinnon tulisi käyttää harkintavaltaa ja jättää veronkorotus määräämättä.
Yhteistyöllä T&K-verokannustimesta saadaan varmasti vielä työkalu, joka toimii kuten pitää.
Yritys, kerro kokemuksesi kannustimesta!
Olemme pyytäneet kommentteja yrityksiltä ja saaneetkin niitä paljon. Kiitos! Kartoittaaksemme ongelman laajuutta, pyytäisimme olemaan jatkossakin yhteydessä ja kertomaan:
Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluissa käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 24.10.
17.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin Ammattiliitto Pron kanssa suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Tapaamisessa käsiteltiin neuvotteluesitysten keskeisiä kokonaisuuksia. Neuvotteluita jatketaan 24.10.
15.10.2024
Neuvotteluissa teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita, ja Tietotekniikan palvelualan kanssa käytiin läpi neuvotteluesityksiä, neuvotteluita jatketaan 21.10.
14.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 31.10.
11.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin teknologiateollisuuden työntekijöiden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Tapaamisissa käsiteltiin osapuolten tekstitavoitteita. Neuvotteluita jatketaan 23.–24.10.
8.10.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 14.10.
4.10.2024
Neuvotteluissa teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksesta käsiteltiin Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien yksityiskohtaisia tekstitavoitteita.
Neuvotteluita jatkettiin suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Neuvotteluesityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Neuvotteluita jatketaan 3.10.
26.9.2024
Neuvottelut tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta aloitettiin tavoitteiden esittelyllä otsikkotasolla ja sopimalla neuvotteluaikataulusta. Neuvotteluita jatketaan 16. lokakuuta,
25.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin ammattiliitto Pron kanssa toimihenkilöiden työehtosopimuksesta neuvotteluesitysten läpikäynnillä. Neuvotteluita jatketaan 3.10.
Neuvotteluita jatkettiin suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Neuvotteluesityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti. Neuvotteluita jatketaan 4.10.
24.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Osapuolet käsittelivät yksityiskohtaisia tekstitavoitteita. Neuvottelut jatkuvat tekstiesitysten käsittelyllä 3.10.
23.9.2024
Neuvotteluita jatkettiin Ammattiliitto Pron kanssa teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Esityksiä käytiin läpi yksityiskohtaisesti, ja neuvotteluita jatketaan 8.10. Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden neuvottelut jatkuvat 25.9.
18.9.2024
Neuvottelut suunnittelu- ja konsultointialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta aloitettiin sopimalla menettelytavoista ja vaihtamalla neuvottelutavoitteet otsikkotasolla. Neuvotteluita jatketaan tarkempien neuvotteluesitysten parissa keskiviikkona 25.9.
Teknologiateollisuuden työnantajat ja ammattiliitto Pro aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksesta vaihtamalla otsikkotason tavoitteet ja sopimalla neuvotteluaikatauluista.
17.9.2024
Teknologiateollisuuden työnantajat ja ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN aloittivat neuvottelut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta vaihtamalla otsikkotason tavoitteet ja sopimalla neuvotteluaikatauluista. Neuvotteluita on sovittu tässä vaiheessa seitsemäksi kerraksi, seuraavan kerran jatketaan tiistaina 24.9.
12.9.2024
Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto aloittavat torstaina 12.9. neuvottelut teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen uudistamisesta.
Neuvotteluissa sovitaan mahdollisista muutoksista työehtosopimukseen ja palkantarkistuksista tulevalle sopimuskaudelle. Tapaamiset ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n ja Ammattiliitto PROn kanssa aloitetaan 17.9. ja 18.9.
Onko yrityksessänne käynnissä tai käynnistymässä hanke, jossa toimintoja pyritään tehostamaan tekoälyn avulla tai kehitetään tekoälyä? Jos vastaus on kyllä, kannattaa tutustua Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tekoälyaiheisiin lopputyöapurahoihin.
Säätiö myöntää kaikkiaan 120 kappaletta korkeintaan 20 000 euron arvoista apurahaa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksissä tehtäviin diplomitöihin, pro graduihin tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lopputöihin.
Apurahoja voidaan myöntää yksi per yritys. Apuraha myönnetään opiskelijalle, joka lähettää hakemuksen yhteistyössä yrityksen edustajan kanssa. Opiskelija ei saa olla lopputyötä tehdessään työsuhteessa yritykseen, jonka hankkeen osana hän lopputyön tekee.
Millaiseen hankkeeseen apuraha voidaan myöntää?
Lopputyö tulee tehdä osana Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksen laajempaa tekoälyyn liittyvää tutkimus-, kehittämis- tai käyttöönottohanketta. Lopputyön tieteen- tai koulutusalalla ei ole merkitystä.
Mistä lopputyöntekijän löytää?
Kannattaa olla aktiivisesti yhteyksissä oman alueen korkeakouluihin. Oppilaitosten yritysyhteistyötahojen yhteystiedot löydät kootusti täältä.
Muista myös kansainväliset korkeakouluopiskelijat!
Apurahaa voi hakea opiskelija, joka tekee ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyötä suomalaisessa korkeakoulussa. Jos kehityshankkeessanne ei tarvita suomen kielen osaamista, kannattaa harkita myös kansainvälisen opiskelijan rekrytoimista.
Esimerkiksi Aalto-yliopisto järjestää lokakuussa Aalto Thesis Day -tapahtuman, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia löytää kansainvälinen opiskelija diplomityöntekijäksi.
Teknologiateollisuuden jäsenyrityksillä on runsaasti hankkeita, jotka voisivat täyttää määritellyt ehdot, ja joiden arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi alarajaa tulisi harkita alennettavaksi.
Yritys voisi hyödyntää verovähennyksen, kun investointi valmistuu, kuitenkin aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen, seuraavien 20 vuoden aikana. Koska tuki myönnetään yhteisöverosta, yrityksen on oltava voitollinen, jotta verotuen voi hyödyntää.
EU:n sääntely asettaa tiukat rajat verotuelle
Tavoitteena on saada liikkeelle ilmastoneutraaliin talouteen tukevia investointeja. Euroopan komission tilapäiset valtiontukien kriisipuitteet asettavat verokannustimelle tiukat rajat, jotka rajoittavat muun muassa tukikelpoisia hankkeita.
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan tuettavat hankkeet voivat liittyä:
uusiutuvan energian tuotantoon (mukaan lukien vety ja vetypolttoaineet), sähkön ja lämmön varastointiin sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun ja biomassapolttoaineiden varastointiin.
Huom. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että uusiutuvan sähkön tuotanto rajataan pois Suomen verokannustinmallista.
teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin.
investointeihin nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen (esim. akut), keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon.
Tuen soveltamisala tulee pyrkiä pitämään mahdollisimman laajana kriisipuitteiden sallimissa rajoissa. Toivomme, että investointihankkeen lain määritelmien täyttymisestä päättää taho, jolla on soveltuva asiantuntemus (esimerkiksi Business Finland).
Määräaika:
Verotuen piiriin pääsee vain uusi hanke, joka aloitetaan tuen hakemisen jälkeen. Verotuki on haettava ja myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä. Aikaraja on siis tiukka, mutta lopullista investointipäätöstä ei edellytetä tähän määräaikaan mennessä.
Avoinna olevia kysymyksiä:
Kriisipuitteissa aikarajat vaihtelevat toiminnan mukaan (hanke alkaa/valmistunut ja toiminnassa 36 kk kuluessa myöntämisestä/töiden aloitus). Tarvitsemme pikaisesti varmuuden, riippuisiko aikaraja myös Suomessa toiminnan laadusta, vai koskisiko se kaikkia investointeja samoin.
Mitä tarkoittaa ”töiden aloittaminen”, joka määrittelee, onko hanke uusi vai ei?
Lykkääkö viranomaisesta johtuva viivästys (esimerkiksi lupien saamisen osalta) valmistumisen aikarajoja?
Mikä on sanktio, mikäli aikarajoja ei saavuteta?
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Valtiovarainministeriö valmistelee tukea koskevaa esitystä:
Esitys käytetään ennakkotarkastelussa Euroopan komissiolla kesän aikana, jotta tuen hyväksyntäprosessi sujuisi syksyllä komissiossa mahdollisimman joustavasti.
Ministeriön valmistelema hallituksen esitysluonnos tulee lausunnoille alkusyksystä. Lähetämme luonnoksen jäsenyrityksillemme kommenteille, ja niiden pohjalta Teknologiateollisuus lausuu luonnoksesta sekä kirjallisesti että valiokuntaprosessissa.
Euroopan komission varsinainen notifikaatioprosessi tehdään syksyllä. Ilman komission hyväksyntää yhteismarkkinoille soveltuvaksi valtiontueksi, Suomen verotukimallia ei voida ottaa käyttöön.
Huomattavaa on, että työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee myös suoraa tukea nettonollataloutta ja vähähiilistymistä tukeville investointihankkeille. Investointihanke voi siis kuulua sekä verotuen että suoran tuen soveltamisalaan. Suoran tuen yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.
Mitä toivomme yrityksiltä nyt?
Mikäli yritykselläsi on tuen piiriin mahdollisesti soveltuva hanke suunnitteilla, pyydämme olemaan yhteydessä, jotta voimme tarjota yrityksellenne mahdollisimman ajantasaista tietoa. Yrityksen tarvitsee tietää, missä vaiheessa oleva hanke katsotaan verohyvityksen piiriin kuuluvaksi, jotta hanke voi edetä mahdollisimman pikaisesti esimerkiksi suunnittelun, luvituksen ja rahoituksen turvaamisen osalta. Viemme yritysten kommentit valtiovarainministeriölle ja poliittisille päättäjille, jotta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta tulee mahdollisimman selkeä ja käyttökelpoinen.
Suomen teollisuusyritykset yhdistävät voimansa kestävän ja älykkään valmistuksen edistämiseksi. Make in Finland -ekosysteemi tukee kotimaisen vastuullisen ja älykkään valmistuksen sijoittumista kansainväliseen kärkeen.
– Teknologiateollisuus tervehtii ilolla yritysten päätöstä parantaa yhteistyötään luomalla uuden yhteisen ekosysteemin erillisten verkostojen sijaan. Näin poistetaan erillisten ratkaisujen haasteet, vahvistetaan kaikkien ekosysteemiin kuuluvien yritysten kilpailukykyä, säilyttäen kuitenkin terveen keskinäisen kilpailun hyödyt, sanoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.
Valmistava teollisuus tarvitsee jatkuvaa uudistumista ja innovaatioita kestävyyden, vastuullisuuden ja alan vaikuttavuuden edistämiseksi. Tämä tapahtuu vahvistamalla yhteistyötä, hyödyntämällä uusia teknologiaratkaisuja ja tehokkaita prosesseja. Kehitystä tukee se, että ekosysteemissä on mukana toimijoita valmistavan teollisuuden koko arvoketjusta aina suunnittelusta tuotantoon ja jakeluun.
Vahva tahto kehittää yhdessä
Make in Finlandin perustajat ovat FAMN ja MEX Finland -ekosysteemien jäseniä sekä SIX Manufacturing -liittymään kuuluvia yrityksiä.
– Kaikki valmistuksen kehittämisestä kiinnostuneet yritykset ovat tervetulleita mukaan. Yhdessä kehittämisessä on voimaa ja jatkossa yhä useammat asiantuntijat eri yrityksistä pääsevät oppimaan toisiltaan sekä nostamaan suomalaisen valmistavan teollisuuden kyvykkyyttä ja kilpailukykyä, johtaja Juha Päivike Wärtsilältä kertoo.
Uutta ekosysteemiä johtaa DIMECC Oy, joka on luotsannut valmistavan teollisuuden yhteistyötä ja digitalisaatiota jo vuodesta 2008.
– Menestyksen varmistaa parhaiten, kun on kaikilta osin erikoistuneita toimijoita sisältävä ekosysteemi ympärillä, DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala sanoo.
Muutosjohtaminen on kansainvälisten osaajien määrän kasvattamisessa keskeisessä roolissa, toteaa Teknologiateollisuuden asiantuntija Katriina Emaus tuoreessa MBA-lopputyössään.
– Osaajapulan kanssa kamppailevien teknologiayritysten olisi hyvä pohtia, miten kansainvälistä osaamista voisi hyödyntää omassa organisaatiossa. Teknologiateollisuuden jäsenyritykset voivat olla edelläkävijöitä strategisesti johdetussa integroinnissa, Emaus sanoo.
Lopputyössään Emaus tuo esiin konkreettisia toimia, jotka voivat auttaa kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja integroinnissa osaksi organisaatiota. Suositusten laadinnassa hyödynnettiin myös teknologiayritysten edustajille tehdyn kyselyn tuloksia.
Vaikka kielimuuri ja kulttuurien välinen sopeutuminen koetaan usein haasteena, yritykset tunnistavat tutkielman mukaan kansainvälisen osaamisen merkityksen ja ovat valmiita ottamaan askeleita kohti monimuotoisempaa työyhteisöä.
10 suositusta kansainvälisen osaamisen ja inklusiivisuuden lisäämiseen yrityksessä
Pohdi kansainvälistä osaamista strategian tasolla. Pohdi osaajien saatavuutta pitkällä aikavälillä. Kehitä strategioita tilanteisiin, joissa asiantuntemusta ei ole paikallisesti saatavilla.
Sisällytä kansainvälinen osaaminen ennakointityöhön. Kansainvälisten osaajien määrä todennäköisesti kasvaa Suomessa, ja olet valmiimpi hyödyntämään tätä osaamista.
Arvioi organisaation valmius ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia. Panosta etenkin johtamisen työkaluihin ja esihenkilöiden tukitoimiin mm. lisäkoulutuksen avulla.
Lisää läpinäkyvyyttä ja osallisuutta. Osallista koko henkilöstö työpaikan prosessien suunnitteluun. Usein työtä tekevät tietävät parhaiten, mitä tulee ottaa huomioon käytänteiden muuttuessa.
Keskustele monimuotoisuudesta. On tärkeää keskustella työpaikalla kulttuurieroista ja niiden vaikutuksista organisaation toimintoihin ja asenteisiin. Laadi konkreettisia tavoitteita monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Edistä tiedon jakamista ja oppimista. Pohtikaa yhdessä kansainvälisen osaamisen tuomia hyötyjä ja erilaisten osaajien tuomaa monimuotoisuutta. On tärkeää käsitellä avoimesti kieli- ja kulttuurierojen vaikutusta ymmärryksen lisäämiseksi ja integraation sujuvoittamiseksi.
Pohdi monimuotoisuussuunnitelman laatimista. Se voi olla hyödyksi systemaattisemman inkluusion lisäämisessä ja tavoiteltujen muutosten seurannassa.
Tarkastele tiedostettuja ja tiedostamattomia ennakkoluuloja. Ota huomioon ennakkoluulot organisaation päätöksenteossa ja niiden vaikutus muutoksen hyväksymisessä.
Hyödynnä teknologiaa ja koulutustyökaluja. Hyödynnä teknologiaa ja erilaisia koulutustyökaluja, kuten visuaalisia- ja käännösapuvälineitä, kansainvälisten osaajien integroimisessa.
Verkostoidu ja jaa parhaat käytännöt. Hyödynnä jaetut esimerkit hyvin toimivista integraatiokäytänteistä muista organisaatioista.
Alkuvuodesta somessa näkynyt #TeknoKesä-markkinointikampanja oli erittäin onnistunut ja sai laajan näkyvyyden: videot keräsivät yhteensä 964 000 näyttökertaa ja työpaikkailmoituksia luettiin 246 000 kertaa. Markkinointikampanjan tarkoituksena oli lisätä teknologia-alan tunnettuutta sekä vinkata alan kesätyöpaikoista.
Duunitorin markkinointikampanjan lisäksi toimme Teknologiateollisuuden kanavissa esiin aitoja kesätyökokemuksia jäsenyrityksistämme. Kiitos kaikille, jotka lähettivät videoita!
Onko yrityksessänne kesätyöntekijöitä, jotka olisivat valmiita kertomaan kokemuksistaan? Osallistukaa #TeknoKesä-kampanjan markkinontivideoomme!
Keräämme ensi vuoden TeknoKesä-kampanjaa varten materiaalia ja toivoisimme videoita yritystemme kesätyöntekijöiltä. Jos yrityksestänne löytyy tähän sopiva kesätyöntekijä ja haluatte näkyä videolla, voitte osallistua seuraavasti:
• Kuvatkaa lyhyt, noin 15 s video, jossa kesätyöntekijä vastaa kysymykseen ”Mitä olet oppinut kesätöissä?” Vastauksissa saa olla luova. (Kysymystä ei videolla tarvitse toistaa) • Videon formaatti MP4/MOV ja kuvasuhde 9:16 (pysty), voi kuvata myös selfie-moodissa. • Kuvausympäristöksi käy mikä vain! • Lähetä video, lupalappu (PDF) ja tiedot kesätyöntekijästä (etunimi, työtehtävä ja yritys) osoitteeseen mari.liukkonen@teknologiateollisuus.fi 31.8.2024 mennessä. • Iso kiitos jo etukäteen!